REKILAULUT

Suomalaisia rekilauluja eri teemoilla ja niiden romanimusiikillisia versioita

Su 6. syyskuuta klo 15-16 / Ma 7. syyskuuta klo 15-16 / Ti 8. syyskuuta klo 15-16

Revontulikeskuksen liiketila

Miten kulttuurit vaikuttavat toisiinsa / vaikuttuvat toisistaan? Rekilaulut olivat 1800-luvun Suomessa suosituin laulumuoto. Romanit omaksuivat rekilaulun suomalaisilta, mutta ovat kehittäneet lajityyppiä omaan suuntaansa. Toisaalta romanien musiikki on vedonnut suomalaisiin vahvasti.

1800-luvun sivistyneistön piirissä rekilauluja ryhdyttiin kutsumaan renttulauluiksi, koska ne olivat laulukieleltään rehvakkaita ja arkisia sekä asenteeltaan ”kevytkenkäisiä”. Rekilauluja on nimitetty mm. rekivirsiksi, piirileikkilauluiksi, tanssilauluiksi, keinulauluiksi. Laulajat eivät laulaneet vain valmiita lauluja, vaan niitä keksittiin myös itse.

Rekilaulut ovat kuuluneet vahvasti romanien lauluperinteeseen. Aihepiirit ja esitystapa erottavat romanien rekilaulut selvästi suomalaisista.

Hilja Grönfors, suomalainen romanilaulaja, on nimetty Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla mestarikansanlaulajaksi. Hän on kerännyt ja tallettanut runsaat sata romanilaulua ja esittää levyllään Phurane Mirits (’vanhat helmet’) myös miesten musiikkia. Levytyskieli on suomi, mutta konserteissa myös romanin kieli.

Hilja Grönforsia ja Minna Siitosta – kansanmuusikko, harmonikansoittaja ja Rovaniemen Teatterin kapellimestari – yhdistää etsiminen ja tutkiminen. Heitä kiinnostaa löytää musiikillisia yhtymäkohtia ja tutkia miten kulttuurit vaikuttavat toisiinsa.

Loistavien muusikoiden yhteiskonsertti kolmena päivänä peräkkäin: 6.-8.9 joka päivä klo 15 Revontulikeskuksen liiketilassa. Konsertin pituus n. tunti, ohjelmisto osin vaihtelee.

Naapuruus- ja rakkaustalkoita tukee SKRn maakuntarahasto, Rovaniemen kaupungin kulttuuripalvelut sekä Euroopan komission hanke AMASS Acting on the Margin: Arts as Social Sculpture